Nelivuotiaan muisti on uskomaton. Neidillä kun ei näytä olevan edes minkäänlaista logiikkaa kun availee kortteja sieltä sun täältä ympäri pelikenttää. Pedanttina vastustajana etenen itse vasemmalta oikealle ja alhaalta ylös riveittäin korttieni kera. Mutta ei, ei se auta.
Sen verran monta häviötä tuli putkeen, että heikompi olisi jo saanut aikaan en-enää-pelaa-sun-kanssa -itkupotkuhuutoraivarin. Pikkuneiti kuitenkin lohdutti: "Äiti, kyllä sä vielä joskus voitat."
