UUTTA!!

VERTAISTUKEA!! Facebook-yhteisössä toimii vertaistukiryhmä perheväkivaltaa kohdanneille naisille. Voit liittyä ryhmään ottamalla yhteyttä: miafitnessblog@gmail.com Nyt Turussa myös keskusteluryhmä, joka kokoontuu kerran kuussa. Lisätiedot sähköpostista ja blogista!

tiistai 17. tammikuuta 2017

Talvellakin voi juosta!



Talvella voi tosiaan juosta. Ei varmaan kaikille uutinen, mutta minä itse opin tämän vasta vuosi sitten. Eikä siitä ole kuin pari vuotta kun hurahdin juoksuun, tätä ennen se oli enemmän tai vähemmän pakkopullaa. Nykyään juoksen siis talvisinkin ja en voi kuin suositella lajia. Olen saanut myös kipinän juosta metsässä ja kiipeillä kallioilla. Liikkuminen on näin paljon hauskempaa kuin juokseminen tasaisella asfaltilla tai pururadalla. Lihaksia tulee käytettyä monipuolisemmin kun tassua pitää nostaa kivien ja kantojen yli ja välillä vähän korkeammallekin. Korkeanpaikan kammoisena tulee henkistäkin kanttia hieman siedätettyä. Kaupungin metsistä löytyy, ainakin minun tasoiselle jänishousulle, tarpeeksi hurjia kallioita jotta lenkkiin ja kiipeilyyn saa haastetta. Vain viiden kilsan päästä kauppatorilta kotini vierestä avautuu kallioilta hienot merimaisemat ja samassa metsässä kulkee myös pururata kun sinne mieli tekee. Kun matkaa vielä salmen yli saaristoon kalliot ja maisemat paranevat entisestään. Kauas ei siis tarvitse lähteä jotta korkealle pääsee.




Kotimaisemia tämän päivän aamulenkiltä

Kiipeilymaisemia kahden päivän takaa

Tällaisina aurinkoisina päivinä kuin tänäänkin ei ole edes vaikea lähteä liikkeelle, mutta Turun räntäkeleissä kyllä muistuu nuo pakkopullapäivät. Väkisin en liikkeelle lähdekään sillä liikunnan on oltava kivaa. Lähden sitten mieluummin laskettelemaan tai vaihdan sisäliikuntaan kuin kiukuttelen tossut jalassa ravaten silloin kun ei hyvältä tunnu.

Oikeilla varusteilla huonommallakin kelillä voi tosin viihtyä. Kesällä en juuri kiinnitä huomiota kuin lenkkareihin ja talvellakin ne ovat mun tärkein varuste. Icebugin nastalenkkarit ovat osoittautuneet ihan täydelliseksi. Ne ovat kevyet ja niin pitävät että niillä juoksisi vaikka jäävuorta pitkin. Tulen niillä liukkaitakin kallioita alas. Lämpimät talviurheiluun tarkoitetut pitkävartiset sukat kuuluvat myös settiin. Nuorison suosima paljasnilkkamuoti ei talvijuoksuun oikeen sovi.

Talvella vaatteet saavat enemmän huomiota ja eikä ole muuten helppoa päättää vaatteiden määrää. Lämpötilat vaihtelevat ainakin tänä talvena tiheään joten eilinen mukava saattaa olla seuraavan päivän palelu tai liika hikoilu. Tänään mittari näytti yhtä pakkasastetta ja puin ylleni tuulenpitävät talvitrikoot, teknisen paidan ja softshell-takin. Softshell pitää tuulta ja hylkii vettä ja on hengittävää materiaalia. Kovalle vesisateelle se ei käy. Monen mielestä materiaali lienee turhan lämmin näin alhaisilla pakkaslukemilla, mutta itse vilukissana tykkään pukeutua lämpimästi. Omana ohjenuorana pidän kun ovea avatessa ihan hivenen verran paleltaa. Silloin tulee liikkeelle lähdön jälkeen yleensä sopiva lämpötila eikä liian kuuma.



Nastoilla pysyy pystyssä.


Lisäksi laitoin tänään tuubihuivin kaulaa suojaamaan, (liian paksun) pipon ja ohuet juoksuhanskat. Vilukissaluonteestani huolimatta sormeni hikoavat aina juostessa joten sillä osastolla pukeudun kevyemmin.

Niin ja ne heijastimet, niitä on onneksi urheiluvaatteissa aika paljon valmiina. Vaikka en niihin yksin luotakaan ja kyllä ihan itse liikennettä varon, niin hyvähän se on siellä tiellä näkyä. Metsäjuoksun lisäksi tykkään myös yöjuoksuista pimeässä ja silloin juoksen mieluummin tasaisella hoidetulla tiellä. Pimeällä juoksemisessa on ihanaa tunnelmaa ja silloinhan näkyvyys on tärkeää.

Pirteitä juoksukelejä ja kokeilkaa niitä kallioita ;)