UUTTA!!

VERTAISTUKEA!! Facebook-yhteisössä toimii vertaistukiryhmä perheväkivaltaa kohdanneille naisille. Voit liittyä ryhmään ottamalla yhteyttä: miafitnessblog@gmail.com Nyt Turussa myös keskusteluryhmä, joka kokoontuu kerran kuussa. Lisätiedot sähköpostista ja blogista!

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Lapsilaumaa ja saaristolaiselämää



Jälleen kerran on meillä saaristossa tupa täynnä lapsia. Omia, naapurin ja sukulaisen. Tai omia, ystävän ja ystävän. Molemmat vaihtoehdot ovat oikein.

Ei ole kovin tavatonta elämää tämä. Ehkä mussa on ripaus hulluutta (tai onkin ja enemmän kuin ripaus mutta kuulosti paremmalta tuo ensimmäinen :D :D) kun nautin siitä miten talo on täynnä elämää ja tunnelmaa.

Miten selviytyä hengissä?

Jos joku on lukenut opuksen Maissilapset niin siltä tämä saattaa hetkittäin tuntua, ainakin jos pelolle antaa vallan. Hengissä kuitenkin olen kerta toisensa jälkeen säilynyt ja käsittääkseni kaikki lapsetkin. Yhtä monta olen palauttanut kuin tänne on toimitettukin. Telttoja on menetetty ja vähän muuta materiaa, mutta suuremmitta vaurioitta siis. Hengissä selviämisen ehdoton edellytys on ohjeet koko porukalle.

Tässä meidän tuvan ohjeet:

1. Laadi säännöt ja noudata (edes jotain) aikatauluja.

Selkeät säännöt suuren lauman kanssa ovat ihan ehdottomat. Ensinnäkin keittiö on tämän kuningattaren valtakuntaa, sinne ei lapsilaumalla ole asiaa. Ruuat tulevat ajallaan ja säännöllisin väliajoin. Tai nyt lähes säännöllisesti jotakuinkin edes. Lapset oppivat nopeasti syömään hyvin aterioilla kun tietävät, ettei Mian jääkaapista tipu mitään väliajoin.

Kaikille omat paikat. Juu-u, vaikka häiden malliin nimilapuin jos tarvetta :D Lapset saavat valita ruokapöydästä oman paikkansa jos se sujuu. Ellei suju niin minä avustan siinä. Samat paikat koko vierailun ajan. Sama pätee nukkumapaikkoihin. Kertaakaan ei tarvi kuulla miten en halua istua ton vieressä, tai toi sai viimeksi istua sen vieressä tai minä haluan pöydän päähän tai pöydän alle syömään tai mitään muutakaan. Jokaiselle siis oma paikkansa ja kun lapset ovat sen valinneet ei se tunnu epäreilulta heillekään.

Lelut ja leikit pysyvät lastenhuoneessa. Tämän äidin mielenterveys voi paaaljon paremmin kun jalkapohjiin ei tartu legoja tai barbien kenkiä. Kesällä tietty ollaan paljon ulkona, mutta tämänkin viikonlopun märkäkelit vaativat pientä joustoa tässä.

2. Ole johdonmukainen.

"Et saa jälkiruokaa ellet syö ruokaasi.” Tuttua? No kait jokainen tähän sortuu. Mutta mitä jos ne itikat ei syökään? Ovatko sitten ilman jälkiruokaa kun ahkerimmat mättääjät ensin ruuan kahmittuaan saavat vielä jälkiruuankin? Ei mikään ideaalitilanne sovun säilyttämiseksi tuvassa. Ei siis kannata puhua itseään pussiin uhkailemalla seikoilla joita ei kykene/halua noudattaa. Ja kun sääntöjä antaa on niitä sitten noudatettava. Sori vaan mutta näin se menee tai piltit eivät noudata enää yhtäkään käskyä. (Note to myself…) 



3. Anna oikeuksia iän mukaan.

Kun ikäskaala meilläkin saattaa heitellä yli 10 vuotta on sanomattakin selvää, ettei kaikki toimi samoin. On aika julmaa kieltää täysikäistä esikoista menemään lähelle rantaa vain siksi, ettei alle kouluikäinen pikkusisko sitä saa tehdä.

4. Anna vastuuta ja velvollisuuksia iän mukaan.

Jos sinne rantaan on vapaa pääsy, niin se uimataitoinen voi samalla laittaa saunan lämpeämään. Kun ruokaa laitetaan voi siihen osallistua jokainen. Pieninkin piltti kykenee vaikkapa pöydän kattamaan. Pieni tai ei, on aina isommilla sisaruksilla huomauttamista jos pikkusisko ei joudu hommiin. Vannon siis tasavertaisuuden nimiin niin osapuolet pysyvät tyytyväisinä.

Siinä ne. Ei kait tämän enempää tarvi ohjeita noudattaa. Äidillekin on toki omat ohjeensa: Hemmottele ja hymyile. Naperot tykkää kun leikin tarjoilijaa tai palvelijaa ja he saavat kuninkaallista kohtelua. Hemmottelussa kait olen ihan hyväkin, ainakin harjoitellut olen. Täällä on nähty jos jonkinlaista prinsessameininkiä hoviväkineen ja olympialaisia mitaleineen. Niistä lapset tykkää.

Tiedän, että olen äiti jolla on tiukat säännöt. (Tiedän, koska lapset ovat valistaneet....) Siitä huolimatta meille majoittuu lasten kavereita ja kavereiden lapsia. Ja naapureiden. Ja sukulaisten. Kait ne sitten jotenkuten viihtyvät. Enkä minä ole kyllä mikään superäiti jakelemaan lasten kasvatusneuvoja. Nämä toimivat minulle ja nyt voinkin lukaista ne itselle muistutukseksi joka kerta :D Eilen näillä ohjeilla saatiin talo ja lapsilauma hiljaiseksi jo ysin jälkeen ja äiti lähti treenaamaan romanttisen punaiseen auringonlaskuun :) Niin ja söi sen jälkeen ison pussillisen pähkinöitä kaikessa hiljaisuudessa onnellisena nettiä näpytellen. Sama näköjään toistuu tänään :D




 Royal Hamburger Meal & 
Royal Swimming Pool