Vähän sentään rutiineja vaihdoin. Johtuen kierrätys-antimateria-hippie-wanna-be
–asenteestani lisättynä sangen tarkalla säästäväisyydellä (=pihiydelläni), lapset
eivät juurikaan lahjoja ole äidiltään saaneet vaan olemme ostelleet malariaverkkoja,
rokotuksia ja muita aineettomia lahjoja. Omat prinsessat kun eivät mitään ole tarvinneet,
en ole nähnyt mitään järkeä ostella vain ostamisen vuoksi. Kovasti myös koitan
opettaa lapsia välittämään muistakin kuin esineistä.
Tällä kertaa teemana oli ”omille myös” kaivojen ja vuohien
oheen ja toivomuslistoja vastaanotettiin. Tavoistani poiketen löysin itseni
joulun alla lelukaupoista pyörimässä ja tuloksiakin syntyi. Pikkuprinsessa sai
suurimman potin. Lienee turha miettiä liikoja 4-vuotiaan osalta eettisiä lahjoja
kun käsite ei kuulu edes sanavarastoon. Reippaasti neiti kertoikin mitä
joulupukilta toivoo. Jotkut toiveista kuten ropo (=poro) valoilla ja piirustustaulu
olivat helppoja toteuttaa. Koirien trampoliini puolestaan aiheutti joulupukille
harmaita hiuksia.
Yhdeltä en tavaralistaa saanut. Rokotuksia Kiinan
lastenkoteihin kuului toivomus, ei muuta, ei vaikka kuinka kyselin. Ylpeä äiti
:) Ja ihan yhtä ylpeä olen niistä kolmesta muusta jotka rohkeasti lelujaan
toivoivat. Itselleenkin saa toivoa joskus jotain. Muiden huomioiminen kun ei ole
parista joululahjasta kiinni vaan paljon laajemmasta asenteesta. Muista
välittäminen on tärkeää ihan jokaisena päivänä, ei vain joulun hetkinä.
Tänä iltana Yle TV2 näyttää koosteen Lasten Oikeuksien Tuki
ry:n konsertista Unelmille Siivet. Konsertin aikana kerätään varoja Suomessa
asuvien lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien tukemiseksi. Osallistu mukaan
soittamalla keräysnumeroon. Ei siksi, että on joulu vaan siksi, että konsertin
tuotoilla tuetaan suomalaisia lapsiperheitä.
Lisätietoja varojen käytöstä ja rahankeräyslupa: www.lastenoikeuksientuki.fi
Rinsessa ja ropo toivottavat hyvää joulua :)