Marraskuun 25. päivä vietetään YK:n naisiin kohdistuvan
väkivallan vastaista päivää. Samaan päivään huipentuu vuosittainen Valoa, ei
väkivaltaa –kampanja, jonka teemana tänä syksynä on henkinen väkivalta. Henkinen
väkivalta lienee vähintään yhtä yleistä kuin väkivallan muut muodot. Fyysiseen
väkivaltaan yhdistyy aina enemmän tai vähemmän henkistä väkivaltaa ja henkistä
väkivaltaa esiintyy myös ilman fyysistä.
Väkivallasta toipuminen, oli sen muoto sitten mikä
tahansa, on vaikeaa. Välillä tuntuu että jopa mahdotonta. Luin aiheesta osuvan blogikirjoituksen:
http://vakivaltaobservatorio.fi/kun-pelko-tuhoaa-rakkauden/.
Kirjoituksessa kuvaillaan miten hidasta prosessi voi olla ja miten tärkeää on
saada toipumiseen tukea. Harva meistä pystyy siihen yksin. Suosittelen lukemaan
mikäli aihe liippaa läheltäkään itseäsi tai läheistäsi. Tunnistin tekstin hyvin
tutuksi.
Kirjoituksessa korostetaan vertaistukiryhmän tärkeyttä.
Ystävät ja lähipiiri sekä terapeutit ovat toipumisessa tärkeitä, mutta itsekin
vannon vertaistuen voimaan. Kukaan muu ei voi täysin ymmärtää miltä jokin asia tuntuu
kuin saman kokenut. ”Ei haukku haavaa tee” on typerä sananlasku joka ei pidä
paikkaansa. Valitettavan usein kyllä kuultu. Henkisestä väkivallasta voi seurata pahojakin fyysisiä reaktioita:
ahdistusta, kuolemanpelkoa, paniikkihäiriöitä.
Näkyvät väkivallan merkit poistuvat, ainakin useimmiten.
Toki monilla, kuten itselläni, on kehossa jälkiä, jotka pysyvät mukana läpi elämän.
Silti vain harvoin kuulee näistä puhuttavan väkivaltaa kokeneiden ryhmissä. Keskusteluissa
on pinnalla henkinen puoli: pelko, ahdistus, epävarmuus itsestä ja
tulevaisuudesta. Satuttavat sanat ja alentaminen jäävät mustelmia enemmän
mieleen. Osa kokee jatkuvia pelkotiloja, osa ei kykene enää uuteen suhteeseen.
Joillakin on itsetunto niin alhaalla, ettei osaa arvostaa lainkaan itseään. Nämä
arvet kantavat paljon pidempään kuin fyysiset.
Seuraavan vertaistukiryhmän aiheena on henkinen väkivalta
ja siitä toipuminen. Vaikeuksista huolimatta uskon aina parempaan ja siihen toipumiseen :) Siihen ehkä paras tapa on muiden samaa kokeneiden kohtaaminen. Tapaaminen on maanantaina 16.11.2015 klo 18.00 Turussa
Luolavuorentiellä (Luolavuorentie 7b).
